*

vilhojuntunen1

VILHO JA ERNESTO CARDENAL

Miksi et ollut kotonasi kun olisin käynyt luonasi helmikuussa 2012 Solentinamen saarella Nicaragua-järvellä?

Meillä kainuulaisilla on tapana tulla kutsumatta kylään. Näin kotitalosi mutta siellä sanottiin sinun olevan

matkoilla. Mielestäni Sinä olet yhtä ansaittu kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi kuin Harold Pinter.

Lohdutuksekseni kuitenkin siellä taiteilijoiden Solentinamen saarella sain tavata Nicaraguassa hyvin 

tunnetun naivisti-taiteilijan Rosa Pinedan jolta ostin kotiin taulunkin. Ernesto minä olen aina muistanut

sinua tämän runon välityksellä kun olin Matagalpassa kahvia poimimassa 1985/1986 vaihteessa vai onko 

se (vain) mielipiteesi, hyvä sellainen ja hyvin tärkeä kuitenkin ihmiskunnalle:

” Rikkaus on itsepetosta. Ne, jotka luulevat omistavansa palasen planeettamme maata jonkin paperin voimalla, ovat yhtä hulluja kuin ne yhdysvaltalaiset, jotka jo ostavat tontteja Kuusta erään järjettömän välitystoimiston laatimina omistuskirjoina. Metsän tai niityn omistavat linnut ja eläimet, jotka sitä käyttävät hyväkseen, rakastunut pari, joka käyskentelee sen poluilla, tai erakko, joka siellä asustaa - eikä henkilö, jonka hallussa on maanomistuskirja. Tämä omistaa pelkästään muutaman rumaa lakikieltä sisältävän paperiarkin. Me omistamme koko luonnon, koko maapallon, kaikki maisemat ja tähtitaivaan.Sen sijaan lakkaamme olemasta niiden omistajia, jos rajoitamme omaisuuskäsitteemme muutamaan hehtaariin maata. Vain olemalla köyhiä voimme omistaa koko maailman, niin kuin linnut köyhyydessään omistavat taivaan ja kalat köyhyydessään omistavat veden.Rikkauden petollisuus piilee myös siinä, että aineellista kuvitellaan voitavan ottaa haltuun jollakin henkisellä, kuten sielulla. Olemme nähneet Nicaraguassa diktaattorin, joka ahnehti itselleen loputtomasti maata eikä saanut koskaan tarpeekseen, sillä vaikka omistuskirjat olivat hänen nimissään, maat olivat hänelle yhtä vieraita kuin ennenkin. Niin paljon kuin hän niitä hankkikin, hän pysyi silti aina yhtä köyhänä ja halusi sen vuoksi yhä lisää. Vihreät pellot, joilla lehmät käyskentelivät, puut reunustivat ja joita joki halkoi, pysyivät aina yhtä tavoittamattomina kuin ennenkin. Hän omisti maihin oikeuttavat asiakirjat, mutta maat eivät olleet hänen. Se, joka niiden kautta kulkiessaan nautti maisemasta tai kalasti joesta ja meni taas menojaan himoitsematta enempää, oli omistanut maat, vaikka olisi ollut köyhäkin, eikä suinkaan se, jolla oli hallussaan niiden omistuskirjat.”

Näin kirjoitti v. 1987 Nicaraguan kulttuuriministeri Ernesto Cardenal.

http://www.youtube.com/watch?v=k0l-DwFnPLs (Sandinistihymni)

Minä ja Rosa Pineda: 

http://05071953.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101278-taiteilija-rosa-pineda-j...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

No tässoli jotaki tosi kivvaa, kiitos Vilho ja miepä jaan!

Toimituksen poiminnat